Suoraan sisältöön

Arkkitehti Raili Pietilän kuvaus Mäntyniemestä - Suomen tasavallan presidentti: Virka-asunnot: Mäntyniemi

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi

Arkkitehti Raili Pietilän kuvaus Mäntyniemestä

MÄNTYNIEMESSÄ on kolme erillistä rakennusta: mereen pistävällä niemellä sijaitsee presidentin virka-asunnon ohella porttirakennus valvomoineen sekä talousrakennus, jossa on henkilökunnan asuntoja. Tonttia hallitseva virka-asunto sisältää neljä toiminnallista kokonaisuutta: presidentin yksityisasunnon, edustustilat, toimistosiiven sekä henkilökunnan tilat. Jako heijastuu myös rakennuksen hahmoon, jossa eri kokonaisuudet erottuvat toisistaan selkeästi: toimistosiipi sekä edustustilojen korkea rakennusmassa ovat ylemmällä tasolla kuin matalat, nauhamaiseksi massaksi kiertyvät asuintilat.

Alue haluttiin säilyttää mahdollisimman pitkälle luonnontilassa, minkä vuoksi tontin kasvillisuus suojattiin rakennustöiltä ja täydennysistutukset tehtiin luonnonkasveilla kuten kanervilla ja mustikoilla. Tontilla jo vanhastaan olleiden omenapuiden lisäksi istutettiin uusia omenapuun taimia, ja paikallista puustoa täydennettiin koivuilla ja pihlajilla. Alueen vihersuunnitelman teki maisema-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijer.

Rakennustöiden yhteydessä säästettiin niemellä olleesta huvilarakennuksesta rannassa oleva vanha huvimaja, jonka kunnostuksesta ovat vastanneet arkkitehdit Kirsti Kasnio ja Merja Härö.

Pääsisäänkäynnin julkisivut ovat merijulkisivua huomattavasti umpinaisemmat. Julkisivumateriaalina sekä virka-asunnossa että porttirakennuksessa on Viitasaaren punainen graniitti.

Kaikki ikkunat ovat teräsrakenteisia. Ne on verhottu ulkopuolelta särmätyllä kuparilla ja sisäpuolelta valkoiseksi maalatulla puuprofiililla. Osa ikkunoista on niin kutsuttuja väliinpuhallusikkunoita. Ulko- ja sisäikkunan välinen tila korostaa vaikutelmaa, että talon julkisivu ikään kuin kiertyy itsensä ympäri. Rakennus näkyy tällöin samanaikaisesti sekä sisä- että ulkotilassa.

Rakennukset noudattavat paikan kallioperän ja kasvillisuuden muotoja, mukautuen niihin ja saaden niistä aiheita. Polveileva rakennusmassa ei muodosta yhtenäisesti tarkasteltavaa julkisivua, vaan julkisivu hahmottuu osa kerrallaan. Korkeiden ikkunoiden pystyjako rinnastuu ympäristön puunrunkoihin ja erisuuntaiset ikkunalasipinnat peilaavat oksistoja. Näin talo "kätkeytyy" puiden sekaan. Kaikki asuinhuoneet avautuvat omille terasseilleen, joita liittävät maastoon kiviset tukimuurit. Edustustilojen päätilasta, "suuresta salongista", on yhteys suurelle "meriterassille".

Sisätilojen yhteisväri on valkoinen. Taitteiset alakatto- ja seinäpinnat kuljettavat sisään päivänvaloa. Yksi suunnittelun lähtökohdista on ollut ajatus talvitalosta, jossa talvella matalalta tuleva valkoinen valo saa uusia suuntia ja synnyttää uusia muotoja. Näin eri vuorokauden- ja vuodenaikoina rakennuksen sisätilat muuntuvat. Ympäröivä luonto näkyy sisätiloissa seinillä liikkuvina oksien varjoina ja metsäheijastuksina.

Materiaaleja ja pintakäsittelyä valittaessa ovat kotimaisuus ja kestävyys olleet etusijalla. Nämä kaksi tekijää yhdessä ovat johtaneet varsin perinteisiin menetelmiin ja materiaaleihin: puuta on suojattu öljykäsittelyllä ja vahaamalla, ulkotiloissa on käytetty öljymaaleja, sisäseinät on sivellinmaalattu temperamaalilla ja laiturin puuverhouksissa ja kuparipelitettyjen ulko-ovien vetimissä on lehtikuusta. Asuin- ja edustustilojen lattiat ovat mehiläisvahalla kuumavahattua tammea. Suomen maaperän harvinaisia ja kauniita kivilajeja on käytetty monipuolisesti eri puolilla rakennusta: esimerkiksi sisäänkäyntitilojen ja hallien lattiat ovat Viitasaaren granodioriittia ja saunaosastossa on Sotkamon migmaattia.

Edustus- ja asuintilojen huonekokonaisuudet, wc-, kylpyhuone- ja keittiötilat sekä päätilojen kalustuksen on suunnitellut sisustusarkkitehtitoimisto Antti Paatero. Niissä on käytetty useita eri puu- ja kivilaatuja. Näiden tilojen tekstiilit - verhot, matot ja huonekalukankaat - ovat Irma Kukkasjärven suunnittelemia.

Rakennuksen halli- ja oleskelutilojen kahdeksan luonnonkivistä takkaa toimivat talossa liikkuvalle eräänlaisina kiintopisteinä, "merkkitulina". Keskeisiin päätiloihin on sijoitettu taideteoksia: edustustilojen sisääntuloaulassa on Reijo Paavilaisen reliefi Lemminkäisen retket, ruokasalin päätyseinällä Kimi Pakarisen maalaus Sama veri kaikissa meissä ja presidentin työhuone-kirjastossa on Irma Kukkasjärven kuultokudos. Asuintilat edustustilaan liittävä portaikko kiertää Rut Brykin kookasta seinän korkuista Jäävirta-keramiikkareliefiä. Asuintilojen sivukäytävän, niin kutsutun saunapolun takkanurkkauksen seinällä on Maisa Kaarnan ryijy Honkain keskellä.

ote kirjasta tangoMÄNTYNIEMI
Painatuskeskus 1994
toimittanut Roger Connah

Tulosta
Tämä dokumentti
Tässä palvelussa myös

Päivitetty 24.6.2009

© Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi