Suoraan sisältöön

Presidentinlinnan peruskorjaus valmistui - Suomen tasavallan presidentti

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
TPK etusivu, 28.11.2014

Presidentinlinnan peruskorjaus valmistui

Copyright © Tasavallan presidentin kanslia
Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Vuoden 2014 itsenäisyyspäivän vastaanottoa juhlitaan peruskorjatussa Presidentinlinnassa. Kaksi vuotta kestäneen peruskorjauksen aikana Presidentinlinna on kunnostettu rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittaen.

"Presidentinlinnan peruskorjaus on ollut monimutkainen kokonaisuus. Osana peruskorjausta tehtiin konservointia, restaurointia ja uudisrakentamista", linnanvouti Anne Puonti kertoo. "Peruskorjauksen lähtökohtana oli perustusten heikko kunto ja talotekniikan korjaustarve. Tavoitteena oli vaalia 1800-luvun rakennuksen henkeä peruskorjauksessa, vaikka tekniikka päivitetään. Tässä onnistuttiin mielestäni hyvin."

Linnan huonokuntoisia perustuksia vahvistettiin suihkupaalutuksella. Peruskorjauksen yhteydessä kunnostettiin ja uusittiin taloteknisiä järjestelmiä, parannettiin kulkuyhteyksiä, esteettömyyttä ja rakennuksen turvallisuutta sekä konservoitiin ja kunnostettiin rakenteita ja pintoja. Edellinen peruskorjaus rakennukselle oli tehty 1970-luvun alussa.

Peruskorjaus ja kestävä kehitysYhteistyö museoviraston kanssa alkoi jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Tiivis yhteistyö suunnittelijoiden, urakoitsijoiden, museoviraston, rakennusvalvonnan ja kanslian välillä sujui hyvin ja mahdollisti valmistumisen aikataulussa itsenäisyyspäiväksi.

Peruskorjaushankkeeseen on osallistunut eri vaiheissa kaikkiaan noin 400 yritystä. "Taloudelliset loppuselvitykset vielä kesken ja viimeisiä hankintoja tehdään vielä vuodenvaihteen jälkeen, mutta näyttää siltä, että 45 miljoonan kustannusarvio ei tule ylittymään", linnanvouti Puonti kertoo. Peruskorjaushankkeen pääsuunnittelijana toimi LPR-arkkitehdit Oy ja projektinjohtourakoitsijana SRV Rakennus Oy. 

Presidentinlinnassa sijaitsevat tasavallan presidentin työ- ja edustustilat sekä tasavallan presidentin kanslian toimitilat. Rakennus on valmistunut vuonna 1820 alun perin kauppiastaloksi. Pehr Granstedtin suunnittelema rakennus muutettiin keisarilliseksi palatsiksi mm. arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnitelmien pohjalta vuosina 1840-45. Nykyisessä käytössään Presidentinlinna on ollut vuodesta 1921.

Mikä on muuttunut?

Presidentinlinnan Pohjoisesplanadin pääsisäänkäyntiä kohennettiin arvokkaammaksi ja juhlavammaksi. Myös Mariankadun puolen sisäänkäyntiä uudistettiin. [Klikkaa kuvia]

Punainen damastikuvioinen matto johdattaa vieraat portaita ylös. Kuva: Soile Tirilä /Museovirasto 2014Portaikkoon palautettiin vanhoissa mustavalkokuvissa näkynyt 1800-luvun lopun marmorointimaalaus. Alkuperäiset värisävyt ja fragmentit löytyivät tutkimuksissa kolmannen kerroksen lepotasanteelta. Kuva: Tasavallan presidentin kanslia
Mariankadun aulasta johtavat portaat Atriumiin. Kuva: Soile Tirilä /Museovirasto 2014Näkymä Atriumista ylhäälle parvelle, jonne on sijoitettu presidenttien puolisoiden muotokuvat. Kuva: Soile Tirilä /Museovirasto 2014

Suurten juhlasalien Valtiosalin ja Peilisalin muutokset ovat lähes huomaamattomia. 

Linnan kristallikruunut ja vanhat valaisimet kunnostettiin perusteellisesti. Kuva: Tasavallan presidentin kansliaUusittu talotekniikka piilotettiin seinä- ja lattiarakenteisiin. Valtiosalin akustiikkaa parannettiin. Kuva: Tasavallan presidentin kanslia

Goottilaisen salin katon koristemaalaukset palautettiin 1800-luvun lopun asuun. 

Goottilaisen salin kupolin maalauksessa on ollut viisi vaihetta. Nyt palautettu ulkoasu on vanhin alkuperäinen pinta toisesta vaiheesta. Kuva: Soile Tirilä /Museovirasto 2014Katon kuviossa on kasviornamenttiaiheita ja kolmiulotteisuutta jäljittelevää grisaille-maalausta. Kuva: Tasavallan presidentin kanslia
Katon kuviossa on kasviornamenttiaiheita ja kolmiulotteisuutta jäljittelevää grisaille-maalausta. Kuva: Soile Tirilä /Museovirasto 2014 Goottilaisen salin seiniä koristavat maakuntien ja kaupunkien vanhat vaakunat, jotka ovat peräisin arviolta 1800-luvun lopulta. Alun perin seinään oli suunniteltu keisarillisen perheen muotokuvia. Kuva: Tasavallan presidentin kanslia
Goottilaisen salin katonrajassa olevia maakuntien ja kaupunkien vaakunoita restauroitiin keväällä 2014. Kuva: Tasavallan presidentin kansliaGoottilaisen salin restaurointia keväällä 2014. Kuva: Tasavallan presidentin kanslia

Presidentinlinnan toisen kerroksen pienten salien värimaailmaan haettiin mallia empireajan väreistä ja Linnassa tehdyistä väritutkimuksista tähän päivään tuotuna. Väritutkimukset aloitettiin jo ennen peruskorjausta.

Rakennuspinnoista voitiin erottaa itsenäisyyden ajan Presidentinlinnan ja keisarillisen ajan lisäksi myös muutamia Heidenstrauchin talon vaiheita 1800-luvun alkupuolelta. Lisää väritutkimuksesta Rakennusperinnön sivuilta.

Tasavallan presidentin työhuone ennen kalusteiden tuloa. Salien tapetit ovat moderneja, vaikka värit ovat empireajalta. ’Värimaailman suunnittelu on ollut jatkuvaa dialogia tilan ja kalusteiden muodostaman kokonaisuuden kanssa. Saleissa rohjettiin käyttää hyvin voimakkaita värejä, sillä ne eivät ole työtiloja’, sisustusarkkitehti Assi Sandelin kertoo. Kuva: Soile Tirilä /Museovirasto 2014
 Kaikki käyttökelpoiset Linnan vanhat verhot kierrätettiin ja muokattiin uuteen asuun. Presidentinlinnaan sijoitettua taidetta konservoitiin Ateneumissa. Taideteokset olivat korjaustöiden aikana esillä Ateneumissa ja Vaasassa Tikanojan taidekodissa. Kaksi Kansallismuseon varastoon aikoinaan siirrettyä isoa taistelumaalausta konservoitiin ja ne sijoitetaan takaisin Presidentinlinnaan (Beidemaan ja Swertschkoff). Kuva: Soile Tirilä /Museovirasto 2014

Valtiosalin tuolin tarina

Peruskorjauksen myötä oli hyvä hetki myös Presidentinlinnan kalusteiden kunnostukseen. Osa kalusteista oli huonossa kunnossa. Kalustekunnostusohjelman perusteella lähetettiin noin 400 huonekalua kunnostukseen. Kunnostus kilpailutettiin ja pieni osa konservoitiin yhteistyössä alan oppilaitosten kanssa.

Arkkitehti Jac. Ahrenberg (1847–1914) suunnitteli Atriumin ja valtaistuinsalin (nyk. Valtiosali) laajennukset, jotka toteutettiin vuosina 1904-1907. Samalla Ahrenberg suunnitteli valtaistuinsaliin kustavilaistyyliset gondoli-tuolit.  [Klikkaa kuvia]

Turussa Bomanin höyrypuusepäntehtaalla valmistetut tuolit pääsivät konservoitavaksi Verhoiluliike P. Kanervan hoiviin, puuosien kultaus uusittiin Kultaus- ja Kehysliike Virtasella. Tuolien sisällä oli jäljellä vielä vanhaa vaaleanpunaista verhoilukangasta. Valokuvista voitiin päätellä, että kangas oli presidentti Kekkosen ajoilta - myös ullakolta vanhaa kangasta löytyi palanen. Tuoliin oli lisätty jossain vaiheessa vanhan ja uudemman verhoilukankaan väliin virheellisesti vaahtomuovia. Kuva: Juhani Kanerva  Tuolin jousitukset olivat lopussa ja ne tehtiin perustuksia myöten uusiksi. Tuolin pehmusteena käytettiin meriheinää ja hevosen jouhta, pohjakankaaksi juuttikangas. Kuva: Juhani Kanerva
 Tuolin alusliinaus. Kuva: Juhani Kanerva
Konservoitu (vas.) ja vanha (oik.) tuoli rinnakkain. Tuoli sai eloisamman harmahtavan verhoilukankaan, joka heijastaa runsaasti värejä. Kultaukseen on lisätty hivenen patinaa. Kuva: Assi Sandelin
Tulosta
Tämä dokumentti

Päivitetty 25.2.2015

© Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi