Suoraan sisältöön

Ritarikuntien historia - Suomen tasavallan presidentti: Asema ja tehtävät: Kunniamerkit

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi

Ritarikuntien historia

Ritarikunnat

Ritarikuntalaitos on saanut alkunsa katolisen kirkon munkkikuntien organisaatiosta keskiajalla. Sana ordo (lat.) tarkoitti tuolloin suljettua piiriä, johon kuuluneet henkilöt olivat sitoutuneet määrätyin velvollisuuksin ja noudattivat tiettyjä sääntöjä. Ristiretkien aikana munkkikuntien säännöt siirrettiin ritaristolle, ja niinpä ritarit perustivat Pyhässä maassa joitakin hengellisiä ritarikuntia (orden = ritarikunta). Niiden tarkoituksena oli sairaiden ja pyhiinvaeltajien suojeleminen sekä taisteleminen kristinuskon puolesta. Kuuluisimpia ritarikuntia olivat Temppeliherrat (1118-), Johanniittain ritarikunta (1113-) ja Saksalainen ritarikunta (1198-).

Ansioritarikunnat

Ritarilaitosten rakenteessa tapahtui muutos, kun Ranskan porvaristo alkoi palkita säätynsä edustajia aluksi sotilaallisista ansioista, sittemmin yhteiskunnallisista ansioista. Syntyi uusi ritarikuntatyyppi, ansioritarikunta. Ensimmäinen, Ranskan Kunnialegioonan ritarikunta perustettiin 1802 ja se sai luokituksensa 1805. Näitä ritarikuntia, joihin pääsi sekä yhteiskunnallisilla että sotilaallisilla kunnostautumisella, nimitettiin sekaritarikunniksi. Sekaritarikuntien rinnalle syntyi puhtaasti sotilaallisia ritarikuntia, kuten 1918 perustettu suomalainen Vapaudenristin ritarikunta. Näiden kahden ritarikuntatyypin rinnalla on nykyään siviiliansioritarikuntia, tieteen ja taiteen ritarikuntia, hoviritarikuntia ja naisritarikuntia. Ritarikunnat eivät enää olleet ylhäisön yksinoikeus ja suljettu piiri. Niihin tuli myös lisää luokkia: suurristin ritarit, komentajat ja ritarit.

Nykyisellään ansioritarikunnissa on yleensä viisi luokkaa:

  • Suurristi
  • Suurupseeri tai 1. lk:n komentaja
  • Komentaja
  • Upseeri tai 1. lk:n ritari
  • Ritari

Suomalaiset ritarikunnat

Suomessa toimii kolme virallista ritarikuntaa: 

Suomen tasavallan presidentti on kaikkien kolmen ritarikunnan suurmestari. Apunaan suurmestarilla on ritarikunnan hallitus, johon kuuluvat kansleri, varakansleri ja vähintään neljä jäsentä. SVR:llä ja SL:lla on yhteinen hallitus.

Lisätietoja ja ohjeita mm. kunniamerkkien myöntämisestä antaa Ritarikuntien kanslia: Säätytalo, Snellmaninkatu 9-11, 00170 Helsinki, puh. 09-179425

Tulosta
Tämä dokumentti
Muualla verkossa

Päivitetty 23.4.2015

© Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi