Suoraan sisältöön

Presidentti Niinistö suurlähettiläille: "Suomen sisäisen tilanteen kehitys vaikuttaa ratkaisevalla tavalla turvallisuusasemamme” - Suomen tasavallan presidentti: Nuoret

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
TPK etusivu, 23.8.2016

Presidentti Niinistö suurlähettiläille: "Suomen sisäisen tilanteen kehitys vaikuttaa ratkaisevalla tavalla turvallisuusasemamme” 

Presidentti Niinistö puhui suurlähettiläille Eduskunnan Pikkuparlamentissa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Presidentti Niinistö puhui suurlähettiläille Eduskunnan Pikkuparlamentissa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti 23. elokuuta puheen suurlähettiläspäivillä Eduskunnan Pikkuparlamentissa. Puheensa aluksi presidentti summasi, että ulkopolitiikassa on tapahtumia osattava katsoa paitsi kauempaa ja kauemmas, myös tunnistettava kotimaassa olevat vaarat ja mahdollisuudet. Tällä presidentti viittasi kotimaiseen ulottuvuuteen Suomen turvallisuusasemassa, joka seisoo neljän pilarin varassa: 1) kansallinen puolustus ja turvallisuus 2) länsi-integraatio ja kumppanuudet 3) kansainvälinen järjestelmä ja laaja turvallisuus 4) toimivat Venäjä-suhteet. Presidentti muistutti, että kaikki pilarit vaativat Suomelta jatkuvaa huolenpitoa, eli aktiivista vakauspolitiikkaa, vaikka kehitys riippuu myös kansainvälisen toimintaympäristön tapahtumista. 

Esimerkkinä aktiivisuudesta presidentti Niinistö nosti esiin jaetun huolen Itämeren lentoturvallisuudesta. Presidentti on monien muiden tavoin kiinnittänyt asiaan niin venäläisten kuin läntisten kumppanien huomiota: ”Erityisesti venäläisiä on osoitettu sormella pimeistä lennoista. Järkiperäinen johtopäätös oli ottaa asia Venäjän kanssa puheeksi. Jos sitä nyt pidetään kielteisenä tai hämmentävänä, takana on sitten jonkinlainen muu ajattelu.”, sanoi presidentti Niinistö. 

Kaikki jäsenmaat ja kansalaiset pidettävä yhteisillä kärryillä 

Maailman tapahtumista presidentti otti esille Turkin ja Venäjän lähentymisen: ”Se on merkittävä geopoliittinen muutos. Se ei välttämättä tarkoita vakaata liittolaisuutta, mutta taktinen lähestyminenkin tuo läntisille toimijoille mukanaan uusia haasteita.”, hän arvioi. Presidentti Niinistö sanoi, että Turkin viimeaikaiset tapahtumat herättävät oikeutettua huolta, eikä ole meidän etujemme mukaista jos Turkki kääntyy pois demokratian ja EU-kumppanuuden tieltä. 

Presidentti Niinistö käsitteli puheessaan myös Euroopan unionin muita huolia, kuten Ison-Britannian kansan päätöstä äänestää Britannian EU-eron puolesta. Hän näki, ettei Brexit-äänestys uhkaa unionia, mutta sanoi sen olevan vakava isku: ”Yksi vahva viesti mielestäni on, ettei kansa kaikkialla unioniin, eikä edes omiin johtajiinsa luota (…) Pahetessaan on tämä aito uhka unionille ja siten meille kaikille.” Presidentin mielestä EU:n ongelma on viime kädessä poliittinen. Päätösten toimeenpano jää liian usein aikomukseksi ja kansalaisten luottamus unioniin heikentyy. EU:lla tulisi nyt hänen mukaansa olla malttia suunnata huomio perusasioihin: ”Suurien uusien suunnitelmien sijaan olennaisempaa on suunnata perusasioihin, palata juurille, huolehtia, että kaikki jäsenmaat ja niiden kansalaiset tuntevat unionin turvaavan vakaan elämänmenon”, presidentti sanoi ja muistutti kansalaisten haluavan unionin olevan rauhan ja vakauden luoja ja takaaja. Samaa painotettiin alkukesästä hyväksytyssä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa, jossa puhutaan unionin vahvistamisesta turvallisuusyhteisönä. 

Poliisi- ja tiedusteluyhteistyötä syvennettävä

Myös terrorismin kohdalla on kysyttävä, mitä voimme sille tehdä: ”Terrori versoo aina tietystä yhteiskunnallisesta ja poliittisesta taustasta. Taustatekijät tulee avata ja analysoida huolellisesti ja niihin on vastattava”, presidentti sanoi ja lisäsi, ettei turvallisuutta ja perusoikeuksia tule asettaa vastakkain. Kuitenkin valinnat käyvät sitä vaikeammaksi, mitä kauemmin terrorismin ja sen taustasyiden kohtaamisessa viivytellään: ”Ilmiönä terrori koskettaa meitä kaikkia, tavalla tai toisella myös suomalaisia. Kysymys kuluukin, mitä voimme terrorille tehdä. Keinoja kyllä on, mutta onko halua niitä käyttää? Poliisi- ja tiedusteluyhteistyötä on syvennettävä terroritekojen ehkäisemiseksi. Työvälineitäkin pitää kehittää. Myös tästä on kyse työn alla olevassa kotimaisessa tiedustelulainsäädännössä”, presidentti sanoi ja muistutti samalla, ettei terrorismi suinkaan vain Eurooppaa ja sen arvoja uhkaava ilmiö: ”Päinvastoin, terrorismi on globaali vitsaus, rikos elämää ja ihmisyyttä vastaan riippumatta siitä, missä sitä esiintyy.” 

Suomi on poikkeuksellisen turvallinen, rauhallinen ja kehittynyt maa

Turvallisuuttamme määrittää mitä suurimmassa määrin oman kansallisen pilarimme kunto. Uskottava puolustus on kynnys ja pidäke tunkeilijaa vastaan, mutta myös vahva houkutin kumppanuuteen. Silti turvallisuus ei rakennu vain aseiden varaan, vaan yhteiskunnan eheys ja arjen turvallisuus ovat tärkeitä kansallisen pilarin rakennusaineita. Presidentti siteerasi useita kansainvälisiä vertailuita, jotka todistavat Suomen olevan yksi maailman vakaimmista, kehittyneimmistä ja turvallisimmista maista. 

Kärkisijoilla Suomi on lisäksi ainakin inhimillisessä kehityksessä, korruption vähäisyydessä ja median vapaudessa. ”Taloudellinen menestys on kyetty jakamaan kohtuullisen oikeudenmukaisesti ja pitämään kokonainen kansakunta mukana. Tästä seuraava yhteiskunnallinen eheys on Suomen ja sen kansan suuri saavutus, joka on hybridi- ja infovaikuttamisen varallekin olennainen ja arvokas vahvuus”, presidentti kiitti, mutta varoitti samalla eheyden olevan paineen alla. E2-ajatuspajan ”Kenen mitta on täysi?”-raportti paljastaa merkittävän osan kansalaisista olevan tyytymättömiä, tuntevan turvattomuutta ja kantavan huolta eriarvoistumisesta. ”Moni kokee, ettei edes oma ahkeruus enää takaa toimeentuloa ja että demokratiamme ei toimi. Suomi on jakautumassa menestyjiin ja toisaalta tyytymättömiin, pettyneisiin ihmisiin”, hän sanoi. 

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä nuoriin. Suurin osa nuorista voi hyvin, mutta huolestuttavaa on, että jopa kolmanneksella on hankaluuksia siirtyä koulutukseen ja koulutuksesta työelämään. Nuorista myös yhä useampi kokee, etteivät he kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan. Presidentti kommentoi kahtiajakoa näin: ” Tyytymättömyys kuuluu demokratiaan. Olennaista on, minne miten ja minkälaisten toimijoiden joukossa se kanavoituu.” Olennaista on myös, että eheyttä osataan vaalia: ”Suomalainen yhteiskunta on jännitteistään huolimatta edelleen vakaa ja toimiva. Moni asia on hyvin. Omahyväisyyteen ei kuitenkaan ole syytä. Suomen sisäisen tilanteen kehitys vaikuttaa ratkaisevalla tavalla myös omaan turvallisuusasemaamme.”

Eduskunnan puhemies Maria Lohela, tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja ulkoministeri Timo Soini suurlähettiläskokouksessa 23. elokuuta 2016. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Eduskunnan puhemies Maria Lohela, tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja ulkoministeri Timo Soini suurlähettiläskokouksessa 23. elokuuta 2016. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Tulosta
Tämä dokumentti

Päivitetty 23.8.2016

© Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi