Suoraan sisältöön

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe Minnesotan yliopiston oikeustieteen kunniatohtorin arvonimen myöntämisseremoniassa 23. syyskuuta 2017 - Suomen tasavallan presidentti: Puheet

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
Puheet, 23.9.2017

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe Minnesotan yliopiston oikeustieteen kunniatohtorin arvonimen myöntämisseremoniassa 23. syyskuuta 2017

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Kiitän Minnesotan yliopistoa ja oikeustieteellistä tiedekuntaa tästä kunnianosoituksesta. Otan tämän arvonimen vastaan sekä tunnustuksena Suomelle että kannustuksena jatkaa työtämme yhteisen hyvän puolesta.

Suomen suhde Minnesotaan on erityinen. ”The North Star State” on yksi merkittävimmistä suomalaisten muuttoalueista. Erinomainen osoitus tiiviistä yhteydestämme on Minnesotan yliopiston antama suomen kielen opetus, joka alkoi vuonna 1940. Kyseessä on laajin suomen kielen ohjelma koko Yhdysvalloissa.

Maidemme välinen koulutusyhteistyö sai merkittävän sysäyksen hiljattain, kun Yhdysvallat antoi Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi lahjoituksen Fulbright Finland Foundationiin. Lahjoituksen ansiosta Suomen ja Yhdysvaltojen välinen yhteistyö ja ymmärrys vahvistuvat entisestään. Mikä tärkeintä, se tapahtuu paljolti henkilökohtaisten vierailujen ja kontaktien kautta. Saadulle lahjoitukselle annetaan Suomessa suuri arvo.

***

Tänään, sata vuotta sitten, suurimman suomalaisen päivälehden Helsingin sanomien etusivu oli omistettu lähestyville eduskuntavaaleille. Aivan itsenäisyytensä kynnyksellä olevalle kansakunnalle painotettiin Helsingin sanomia lainatakseni muun muassa seuraavaa: ”Näissä vaaleissa tulee kansakunnan ratkaista, millä tavalla se tahtoo tätä isänmaan suurta asiaa ajettavaksi.” Lehden suomalaisille asettama tavoite ei ollut sen vähempää kuin täysi itsenäisyys sekä lain herruuden, kansalaisvapauden ja työrauhan palautuminen. Samalla lehti myös muistutti, että ”uutta tavoiteltaessa ei entistä saa panna vaaraan.”

Tämä oli tärkeä näkökohta. Itsenäistymiseensä mennessä Suomi oli ehtinyt kerryttää aika lailla tuota ”entistä”. Aiemmin valetulle hyvälle pohjalle rakentaminen olikin ratkaiseva tekijä, joka auttoi Suomea kehittymään maaksi, joka se on tänään. Minun mielestäni yksi Suomen jatkuvan kehityksen tärkeimmistä lähtökohdista on ollut oikeusvaltion periaate – lain herruus. Abraham Lincolnin sanoja lainatakseni oikeusvaltio on olemassa vain kansan tahdosta ja kansaa varten. Toimiakseen asianmukaisesti se edellyttää kansalaisten aktiivista osallistumista.

Minun mielestäni aktiivisen kansalaisuuden edistämiseen tarvitaan kolme osatekijää. Ensinnäkin ihmisten on saatava tietoa asioista, jotka vaikuttavat heidän elämäänsä. Heidän on myös saatava keskustella tärkeistä asioista. Avoimuus ja sananvapaus ovat toimivan demokratian elinehtoja, olipa sitten kyseessä nuori tai vanha kansakunta. Ruotsin valtiopäivien 250 vuotta sitten säätämä painovapausasetus avasi nämä oikeudet suomalaisille. Se poisti ennakkosensuurin ja avasi sekä hallinnon että oikeuslaitoksen asiakirjat kansalaisten tutkittaviksi. Siitä syntyi vahva pohjoismainen avoimuuden traditio, joka on kestänyt monet hyökkäykset. Se on myös hyödyttänyt meitä monin tavoin. Siksi Suomen kansainvälisen toiminnan tavoitteena on edistää samoja periaatteita, jotka itse olemme kokeneet tärkeiksi. Oikeusvaltioperiaatteen varjelu kotona ja edistäminen maailmalla ovat Suomen toiminnan kulmakiviä.

Toiseksi tavallisten ihmisten on pystyttävä käyttämään ja käsittelemään saamaansa tietoa ja toimimaan aktiivisina kansalaisina. Tämän tavoitteen saavuttaminen lähti käyntiin 150 vuotta sitten, kun suomenkielinen opettajankoulutus perustettiin. Opettajien korkea osaamistaso, tasa-arvoinen ja lapsilähtöinen opetus ovat taanneet, että kouluissamme saa hyvät eväät elämässä pärjäämiselle niin tiedoissa, taidoissa kun osaamisessakin.

Lisäksi ihmisillä on oltava tasavertaiset oikeudet osallistua täysimääräisesti poliittiseen prosessiin. Tasa-arvoisen Suomen perusta valettiin tässä mielessä vuonna 1906, kun silloinen Suomen suurruhtinaskunta otti käyttöön yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden. Naisten täyden äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden toteuttaminen oli sen aikaisessa maailmassa radikaali päätös. Tämä päätös antoi Suomelle kuitenkin mahdollisuuden kehittyä yhdeksi maailman tasa-arvoisimmista maista. On myös selvää, että ilman tasa-arvoa ja yhtäläisiä mahdollisuuksia Suomen tämänhetkinen menestys ei olisi ollut mahdollista.

***

Sata vuotta sitten itsenäisyytemme raaka-aineet olivat olemassa. Suomalaiset ja heidän demokraattisesti valitsemat edustajansa osasivat niin silloin kuin myöhemminkin tehdä vastuullisia päätöksiä. Päätöksiä, jotka kehittivät köyhästä maasta hyvinvointivaltion, joka luokitellaan tällä hetkellä maailman vähiten hauraimmaksi valtioksi.

Suomen oma kokemus todistaa, että demokratia yhdistettynä oikeusvaltioon on perusta, jolle toimiva yhteiskunta rakentuu. Vakauden, demokratian sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen vahvistaa rauhaa ja mahdollistaa kestävän kehityksen. Riippumaton ja toimiva oikeuslaitos, johon ihmiset voivat luottaa, on oikeusvaltion ja vakaan yhteiskunnan edellytys. Demokraattista oikeusvaltiota ei voi olla ilman ihmisoikeuksia. Mutta tämä pätee myös toisin päin, sillä oikeuksien toteuttaminen edellyttää kansanvaltaa ja oikeusvaltiota. Periaatteet, joita pidämme itsestäänselvinä, eivät välttämättä ole sitä monissa muissa maissa. Tänä päivänä kohtaamme ongelmia jopa EU:ssa.

Emme voi tuudittautua siihen väärään turvallisuudentunteeseen, että aiemmin saavutettu edistys jatkuu omalla painollaan. Päinvastoin, oikeusvaltion puolesta on tehtävä työtä päivittäin niin kansainvälisesti kuin kotimaassakin. Tämä koskee meitä kaikkia.

***

Pari viikkoa sitten minulla oli ilo keskustella yhdysvaltalaisen kirjailijan Paul Austerin kanssa. Kirjallisuudesta ja maailman menosta keskustellessamme hän totesi: ”If there is no justice for everybody, then there is justice for no one”. Tämä on ajatus, jota meidän kaikkien on syytä pohtia. Minun mielestäni se osoittaa suunnan mutta kertoo myös, ettemme ole vielä perillä - työtä on vielä paljon. Kiitän teitä vielä kerran tästä suuresta kunniasta. Olen todella iloinen ja ylpeä saadessani tänään tämän kunniatohtorin arvonimen.

Tulosta
Tämä dokumentti

Päivitetty 23.9.2017

© Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi