Suoraan sisältöön

Suomen tasavallan presidentti: Puheet ja haastattelut

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
Puheet, 25.1.2012

Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen täysistunnossa Strasbourgissa 25.1.2012

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Euroopan neuvoston parlamentaariselle yleiskokoukselle puhuminen on aina suuri ilo. Euroopan neuvosto on ainoa aidosti yleiseurooppalainen järjestö, joka pohjautuu ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen. Sillä on ollut ainutlaatuinen merkitys mantereemme yhdistäjänä ja vanhojen rajaviivojen poistajana, mikä on luonut vakaan pohjan Euroopan yhdentymiselle.

Kuten tiedätte, minulla oli ilo olla Suomen valtuuskunnan jäsen yleiskokouksessa uuden Euroopan alkuaikana. Kyseiset vuodet olivat Euroopalle uuden toivon ja mahdollisuuksien aikaa. Demokratisoitumisen aallon pyyhkäistessä mantereen yli Euroopan neuvoston jäsenyys oli monen maan ensimmäinen tavoite tiellä kohti demokratiaa.

* * *

Parlamentaarinen yleiskokous on merkittävästi auttanut jäsenmaita pitämään lupauksensa. Olin mukana luomassa mekanismia, jolla valvotaan että jäsenvaltiot täyttävät jäsenyyden tuomat vaatimukset ja sitoumukset. Tänä päivänä mekanismi kattaa kaikki jäsenvaltiot. Kukaan ei ole täydellinen, joten kyseisen kaltaiset valvontamekanismit ovat jatkossakin äärimmäisen tärkeitä ja ansaitsevat täyden tukemme.

Eriarvoisuuden lisääntyminen sekä maiden sisällä että niiden välillä on yksi monista nykypäivän yhteiskuntia kohtaavista ongelmista. YK:n kestävän kehityksen paneeli – jonka puheenjohtaja olen yhdessä presidentti Jacob Zuman kanssa – painottaa tasapainoa taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristönäkökulman välillä. Kutsun sitä usein moderniksi kolminaisuudeksi.

Eriarvoisuuden, syrjinnän ja suvaitsemattomuuden lisääntyminen ei ole luonnonvoima, vaan sitä vastaan voidaan taistella. Kehityssuunnan kääntämiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota vähemmistöjen ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien oikeuksiin.

Edustuksellinen demokratia antaa enemmistölle oikeuden tehdä kaikkia koskevia päätöksiä. Oikeuden mukana tulee vastuu suojella vähemmistöjen oikeuksia ja estää syrjintä. Poliittisella turvallisuudella ja vakaudella on suora yhteys kestävään kehitykseen ja ihmisoikeuksien toteutumiseen, mikä pitää sisällään myös vähemmistöjen ja haavoittuvien ryhmien oikeudet. Tämä on nähty Euroopassa ja muualla useasti kautta historian.

* * *

Taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumiseen on myös kiinnitettävä huomiota. Kaikilla on oikeus säälliseen työhön ja perusturvaan. Tähän liittyen haluaisin kiinnittää huomiota romanien vaikeaan asemaan. Romanit ovat aidosti yleiseurooppalainen vähemmistö, jolla on muita ryhmiä suurempi riski joutua syrjinnän kohteeksi. Lisäksi romanien sosioekonominen asema on kaikissa jäsenmaissa muita ryhmiä heikompi. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat romaninaiset ja -lapset, jotka joutuvat monesti useanlaisen syrjinnän kohteeksi.

Euroopan neuvosto on hyvä foorumi, jolla voi etsiä yhteisiä ratkaisuja ja parantaa romanien asemaa sekä oppia jäsenvaltioiden hyvistä käytännöistä. Arvostan Euroopan neuvoston ihmisoikeusmekanismien tekemää työtä, parlamentaarista yleiskokousta huolenaiheiden esiin nostamisesta sekä pääsihteerin vankkumattomia toimia.

On äärimmäisen tärkeää varmistaa, että romaneilla on mahdollisuus osallistua päätöksentekoprosesseihin kaikilla tasoilla ja vaikuttaa heitä itseään koskeviin päätöksiin.

European Roma and Travellers Forumin perustaminen oli tärkeä askel tällä tiellä. Forumin on tehtävä voitavansa varmistaakseen, että kaikkien romanien ääni kuuluu heitä koskevassa päätöksenteossa.

Keskustelemme suvaitsevaisuudesta ja syrjinnän vastaisesta taistelusta seuraavassa eurooppalaisten presidenttien tapaamisessa, joka järjestetään Helsingissä helmikuussa. Olen kutsunut Euroopan neuvoston pääsihteerin Thorbjørn Jaglandin alustamaan aiheen.


* * *

Euroopan neuvoston ihmisoikeusnormit ja -mekanismit ovat monille tärkeä innoituksen lähde. Meidän on puolustettava ja kehitettävä järjestelmää parhaan kykymme mukaan ja samalla kunnioitettava sen riippumattomuutta ja tehokkuutta.

Ihmisoikeusvalvonnan vaikuttavuus edellyttää, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimella on asianmukaiset toimintaedellytykset. Odotamme Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen uudistustyötä, joka edesauttaa purkamaan tuomioistuimen tapauskuormaa. Samalla on erittäin tärkeää turvata yksilön valitusoikeus. Eurooppalaisten ihmisoikeuksien suojelua ei pidä heikentää. On muistettava, että tuomioistuin on ollut todellinen menestys – täynnä surullisia tarinoita, joilla on ollut onnellinen loppu.

Meidän kaikkien tulee katsoa välillä peiliin. Valitukset heijastavat todellisia ongelmia. Jäsenvaltiot kantavat päävastuun siitä, että niiden oikeusistuimet ottavat tehtäväkseen ihmisoikeuksien sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja siihen liittyvän oikeuskäytännön toimeenpanon. Tiedän, että tehtävää tällä saralla on vielä paljon. On tärkeää, että myös yleiskokous pysyy valppaana asian suhteen.

* * *

Suomi oli aktiivisesti mukana perustamassa Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun toimistoa. Valtuutetun mandaatti antaa hänelle mahdollisuuden puuttua jäsenmaiden ajankohtaisiin ihmisoikeusongelmiin, olipa kyse sananvapaudesta, vähemmistöjen oikeuksista tai vanhusten oikeuksien kaltaisista uusista ihmisoikeuskysymyksistä.

Olen erittäin tyytyväinen, että kyseisestä elimestä on tullut ihmisoikeuksien valvoja Euroopassa, ja se on todella ansainnut tukemme. Tahdon myös ilmaista syvimmän arvostukseni viran kahdelle ensimmäiselle haltijalle, Álvaro Gil-Roblesille ja Thomas Hammarbergille, jotka ovat molemmat tehneet erinomaista työtä sekä menestyksekkäästi edistäneet ihmisoikeuksia ja Euroopan neuvoston roolia.

Tahdon myös onnitella Nils Muiznieksia hänen tuoreesta valinnastaan valtuutetuksi ja toivottaa hänelle kaikkea hyvää tulevan kuuden vuoden aikana. Valtuutetun ja hänen virastonsa arvokas työ jäsenmaiden ihmisoikeusnormien parantamiseksi ansaitsee täyden tukemme.

* * *

Viimeaikaiset tapahtumat Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä korostavat jälleen kerran kehityksen, ihmisoikeuksien sekä rauhan ja turvallisuuden keskinäistä yhteyttä. Kansalaisten uudistusvaatimukset ovat osoittaneet, miten tärkeä rooli kansalaisyhteiskunnalla voi olla demokratian ja ihmisoikeuksien edistämisessä.

Naiset Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä ovat osallistuneet aktiivisesti demokratiaa, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa ajavaan poliittiseen liikehdintään. Naiset ja miehet ovat yhdessä nousseet vastarintaan vaatimaan itselleen ja tuleville sukupolville parempaa tulevaisuutta. On tärkeää, että he myös rakentavat demokraattista yhteiskuntaa yhdessä.

Paljon on vielä tehtävä, jotta voidaan varmistua siitä, että tasavertaisuus lain edessä toteutuu myös käytännössä. Tasa-arvoasioissa Euroopan neuvosto on aina ollut edelläkävijä. Naisiin kohdistuvan ja perheväkivallan vastainen sopimus on Euroopan neuvoston viimeisin sukupuolten välistä tasa-arvoa koskeva sopimus. Toivon, että sopimus saadaan voimaan mahdollisimman pian.

Myös lasten ja nuorten asema vaatii erityishuomiota. Mahdollisuus koulutukseen ja säälliseen työhön on äärimmäisen tärkeä. Pitkittynyt työttömyys johtaa usein köyhyyteen ja tulevaisuudennäkymien katoamiseen. Meidän on varmistettava, etteivät nuoret syrjäydy ja jää yhteiskunnan ulkopuolelle.

* * *

Tuemme Euroopan neuvoston uudistustyötä voimakkaasti. Uudistusten myötä järjestö saa entistä paremmat edellytykset edistää keskeisiä arvojaan: ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta.

Etyjillä, Euroopan neuvostolla ja Euroopan unionilla on kullakin oma roolinsa. Näiden järjestöjen toimien olisikin syytä tukea toisiaan. EU ja Euroopan neuvosto ovat mielestäni jo löytäneet hyötyjä yhteistoiminnasta, kun Euroopan neuvoston asiantuntemusta on voitu tukea EU:n voimavaroilla.

Siitä saakka, kun Euroopan neuvosto perustettiin vuonna 1949, sen tekemä merkittävä työ ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen puolesta on ollut tärkeä toivon lähde meille kaikille.

Arvoisat parlamentaarikot, tämä on viimeinen kerta, kun puhun teille Suomen tasavallan presidenttinä. Tahdon kiittää teitä erinomaisesta ja antoisasta yhteistyöstämme näiden vuosien aikana sekä toivottaa teille mitä parhainta menestystä tärkeässä työssänne.


 

Tulosta
Bookmark and Share
Tämä dokumentti

Päivitetty 25.1.2012

© 2012 Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi